CHOIR SONGS
Of the people close to me, both my Big Brother and Mr Brony like to sing. Actually, they both sing in a choir, though different ones. //
I went to the Christmas concerts of both of those choirs the other day. //
”And the thing is… I don’t understand choir singing.” //
”Don’t take this the wrong way, now! I’m not much of a singer but singing together is fun. And I do like to listen to music and choir songs. I don’t go into those concerts just because I’m polite.” //
But I really don’t understand what the choir is singing. The lyrics just get all muddled up. //
Only if I know the lyrics already am I able to understand them somewhat. (I Finnish Christmas song) //
I once asked this from Mr Brony who said… ”I think you should be able to understand them!” ”Hm.” //
”So… It’s hard to say if this is just my thing because I can’t know how others experience it. But both of those concerts were good!”
Mietin tuota ongelmaasi ja käännyin sitten ”asioista yleensä hyvin perillä olevan ” tahon puoleen. Eli vauva.fi keskustelee tästä vilkkaasti , tietysti ! Joten googlaapa ”Mihin liittyy kyvyttömyys saada selvää laulujen sanoista musiikissa?” ja saat ainakin paljon vertaistukea : )
Kävin lukemassa, ja tavallaan kiva tietää, etten ole ainoa. Muuten mulla ei ole ongelmia kuullun ymmärtämisessä – moni tuolla ketjussa sanoi, ettei esimerkiksi koulun kieltentuntien kuullunymmärtämisissä tajunnut yhtään, mitä siellä sanottiin. Samoin jos joku laulaa yksin (vaikka tavallisissa rock- tai pop-biiseissä tai musikaalielokuvissa), ymmärrän ihan hyvin. No, vertaistukea kumminkin löytyy! Ja vauva.fi on tietysti se, mistä löytyy kaikki.
Tää on kyllä mun mielestä edelleen hyvä kysymys!
Omakohtaisia kokemuksia mulla ei kauheasti ole, mutta ainakin pari asiaan vaikuttavaa teoriaa tuli mieleen:
1) Sanojen rytmit ovat usein erilaisia laulaessa kuin puhuessa. Joissakin kappaleissa (laskettavissa yhden käden sormilla) meitä on erikseen kehotettu laulamaan ”puherytmissä”, tai kappale on nuotinnettu mahdollisimman tarkasti puherytmiä vastaavaksi (mikä muuten näyttää nuotissa aivan hirveän epäselvältä – ehkä vähän kuin joku kirjoittaisi suomea foneettisilla aakkosilla?). Muissa, ”normaaleissa” (ja hyvin sävelletyissä / käännetyissä) kappaleissa rytmitys tietysti pyrkii mukailemaan kielen muotoa: esim. painolliset tavut ja pitkät vokaalit on pidempiä kuin painottomat tavut ja lyhyet; mutta rytmi ei siltikään vastaa puherytmiä, lähellekään. Esimerkiksi tuo esimerkkilause kuulostaa melodiana laulettuna vähän ohjeistuksesta riippuen joko tältä: ”Paakkasyö oonja leeiskueen poohja looimuja viiiiskoooo…” tai esim. tältä: ”Pakkkasyö onnja leisskuuenn pohhhja loiimuja viiiskoooo…” – kumpikaan ei täsmälleen vastaa sitä puhuttua tekstiä. Myös sävelkulut ja rytmitykset saattavat muokata tekstin tavujakoa ja luoda uusia tavuja paikkoihin, joissa niitä normaalisti suomessa ei olisi.
2) Jotkin äänteet ovat erittäin vaikeita, jopa mahdottomia laulaa. Esimerkiksi ”h” vaatii TODELLA kovan uloshengityksen kuuluakseen eturiviä kauemmas – eikä välttämättä sinnekään. Samoin ”m” ja ”n” on usein hyvin vaikeaa erottaa toisistaan, ja jopa vokaalien erottaminen voi helposti tuottaa vaikeuksia.
3) Sitten tietysti on ne kappaleet, joissa sanat ovat esim. latinaa, japania tai ihan puhdasta siansaksaa, joista ei siksi saa tolkkua, mutta niistä ei tainnut tässä olla kyse.
Nämä nyt tosiaan näin äkkiseltään tulivat mieleen…
Niin, ja täsmennyksenä: en itse asiassa oikeastaan erityisemmin tykkää laulaa – muuten kuin kuorossa. 😀 Etenkin karaoke on aivan kauheaa.
Kiitos pohdinnoista! Näissä saattaa olla kyllä perää, että laulaessa – ja ehkä usein juuri kuorosovitukissa – rytmi on niin erilainen kuin puheessa, ettei siitä helposti saa selvää. Ehkä, jos olisi jotenkin musikaalisempi tai koulutusta tällaiseen, niin saattaisi oppia ymmärätämään paremmin.
Karaoke pitäisi mun mielestä kieltää Geneven sopimuksessa ’:D Varsinkin kuulijoiden takia.
Kiinaksihan on erityisen harvinaisen taitavan musiikintekijän merkki, jos sanoista mitenkään saa tolkkua 😀 Toonikieli ei ainakaan helpota. Lähde: joku sanoi joskus jossain.
Harmi, että et tainnut olla YL:n 140-vuotiskonsertissa musiikkitalossa? Siellä oli UPEA teos jossa ei ollut lainkaan sanoja eikä juuri laulamistakaan, vaan kuoro ainoastaan kuulosti luonnolta: mereltä, metsältä, metsän tuholta ja sit lopuksi taas joltain positiivisemmalta, jota en just muista nyt!
Selvästi mun laulukuulo on siis vain ohjelmoitu kiinankieliseen moodiin.
Mun oli tarkoitus tulla YL:n juhlakonserttiin – olin jopa saanut herra Bronylta lipun – mutta sitten olin kipeänä enkä päässyt! Harmitti kyllä, ja nyt harmittaa vielä enemmän!