MONTH OF FAMILIES, PART 25

PONYBOY, SODAPOP & DARREL (Me kolme ja jengi – The Outsiders)

”You take up for your buddies, no matter what they do. When you’re a gang, you stick up for the members. If you don’t stick up for them, stick together, make like brothers, it isn’t a gang anymore. It’s a pack. A snarling, distrustful, bickering park like the Socs in their social clubs or the street gangs in New York or the wolves in the timber.”

Ponyboy on nuori poika, jonka isoveljet Sodapop ja Darrel joutuivat jättäytymään pois koulusta ja huolehtimaan pikkuveljestään heidän vanhempiensa kuoltua. Onneksi pojilla on muukin jengi turvanaan ja apunaan kasvatushommissa. Ponyn, Sodan ja Darryn talon ovi ei koskaan ole lukossa, vaikka kyseessä on aika rauhaton naapurusto, sillä koskaan ei voi tietää, kuka kaveri sattuisi tarvitsemaan turvapaikkaa sohvalta. Luin tämän kirjan puolipakotettuna yläasteella, enkä olisi uskonut, että missään määrin pidän tällaisesta rankemmanpuoleisesta ja väkivaltaisesta jengitarinasta, mutta mutta se iski suoraan johonkin hyvään kohtaan. Eli siis suomeksi, että oli todella hyvä kirja, jopa siinä määrin, että tämä on toinen kerta elämässäni, kun etsin tuon samaisen sitaatin (edellinen kerta oli lukion kuviksen lopputyötä varten). Silti yhä ihmettelen, että miksi kukaan antaa lapsilleen sellaisia nimiä kuin Ponyboy ja Sodapop…

Ponyboy is a young kid whose big brothers Sodapop and Darrel have to drop out of school and get jobs to take care of their little brother after their parents die. Luckily, they have their whole gang to help them in raising him. Pony, Soda and Darry’s front door is never locked, even though they live in a pretty restless neighborhood, as you never know which one of your friends might need a couch to spend the night in. I was half forced to read book this in middle school and I wouldn’t have thought that I’d like a rough and rather violent gang story but somehow it just hit. What I mean is that it’s a really good book, so good in fact that this is the second time in my life that I’ve looked up that quote (the previous one was for my high school art project). However, I still don’t understand why anyone would give their sons such names as Ponyboy or Sodapop…

The quote above from Ponyboy’s narration
The Outsiders by S. E. Hinton